Sodan johdosta evakkoon joutuneet terijokelaiset sijoitettiin Uudellemaalle keskuspaikkana Tuusulan kunnan J rvenp n asemakyl . Jatkosodan aikana eiv t terijokelaiset voineet palata kotiseudulleen Puhtulaa lukuun ottamatta, koska Terijoki oli sotatoimialuetta. Terijoen kunnantoimisto ja kirkkoherranvirasto siirtyiv t kes ll 1940 J rvenp h n, jossa ne olivat kunnan ja seurakunnan lopettamiseen saakka. Terijokelaiset juurtuivat uudelle kotiseudulleen aikaisemmin kun evakkojen valtaosa. T m n kirjan perustana olevasta Heli Kyll sen pro gradu -tutkielmasta selvi, ett vastaanottajina tuusulalaiset tajusivat tilanteen v ltt m tt myyden. Siirtolaisten asuttamisen ja maanluovutuksen mahdolliset erimielisyydet voitiin ratkaista sovinnollisesti. Molemminpuolisesta luottamuksesta kertoo 1945 kunnallisvaalien tulos, jossa siirtolaiset menestyiv t hyvin. Karjalaisten yritysten lukum r st kertoo kirjassa oleva luettelo.